Kesäpuuhia

On taas muutama juttu tehty.

Käytiin Vantaan asuntomessuille ihmettelemässä, mitä se Ukki on viimeiset 1,5 vuotta puuhannut. Olihan siellä talo jos toinenkin, mutta seuraavan kerran luvattiin kyseisille messuille mennä, kun Ukki on taas hommissa. Ei varmaan tarvitse ihan heti lähteä messuille. Lapset jätettiin Mummon hoiviin messujen ajaksi ja siellä olikin taas tehty muutama kakku. Saippualla ja ilman.

Messujen iskuryhmässämme herätti hämmästystä ihmisten halu rakentaa talonsa 4 metrin päähän toisistaan. Lisäksi kummastelimme, miten talojen ympärillä oleva 1 metrin nurmikkokaistale riittää lasten juoksenteluun. Ja mihin se perunamaa laitetaan? Telkkariahan tuolla ei tarvitse, koska verhot avaamalla voi seurata tositeeveetä naapuritalosta.

Satamasaaressa kasvaa muutama mustikka, mutta ikävä kyllä pölyttäjien puutteen takia ei runsas kukinta tuottanut tänä vuonna satoa.

Kaks mummoo meni mustikkaan...

Iskä on jo pitkään haaveillut veneretkestä satamaan lihapiirakkaa syömään. Vihdoin se onnistui, kun kansipojaksi rekrytoitiin Iskän Kaveri. Tytöt olivat menomatkalla mukana, mutta kotiin ne tuotiin Äidin kyydissä autolla. Paluumatkan kanssa reissusta olisi tullut noin 5 tuntia pitkä, joten säästettiin hieman kaikkien hermoja.

Siellä ne seilaa kohti satamaa. Mahdollisimman läheltä suihkulähdettä piti ajaa.

Äitiä on koko kesän jännittänyt, miten kisakunto säilyy mustikka-aikaan saakka. Eilen vihdoin kerkesi koluamaan muutaman pusikon takapihan metsiköstä ja yllättävän hyvin marjastus sujui. Mustikoita on kyllä tänä vuonna sen verran vähän, että poimiminen on työlästä Tyynekertun kanssa.

Sitkeästi kun pyllisteli, sai kolmisen litraa herkkuja.

Vuosikausia on kuljettu Verlan museotehtaan ohi ja suunniteltu vierailua sinne. Tähän on hieman ammatillisia paineita, mutta kun koskaan ei ole aikaa. Nyt vihdoin ryhdistäydyttiin ja käytiin kierroksella. Tytöt jaksoivat käyttäytyä uskomattoman hienosti ja Limppu jopa kuunteli hyvin tarkkaan opasta. Lasten mielestä mielenkiintoisinta taisi olla vanhat rakennukset ja koneet. Simpulle mieleen jäi se, että tehdas oli palanut ja sitten rakennettiin uusi. Ja sitten sekin paloi. Mutta sitten tehtiin ihan oikea talo eikä se palanut.

Barbapapa käyttäytyi hyvin kierroksen ajan. Mitä nyt välillä hyppi raivokkaasti Iskän pään päällä. Onneksi harteilla istuva Simppu yritti hillitä sitä.

Limppu kärsii sateessa oma barbapapa sylissään. Onneksi kohta pääsee kuivaamoon ihmettelemään, se oli jännin paikka.

Ehdittiin tässä välillä viettää Limpun ja yhden serkun yhteissynttäritkin. Valitettavasti tästä ei ole vielä yhtään kuvaa todisteeksi, joten palataan niihin myöhemmin. Suuri Synttäriseikkailu oli kuitenkin hauska ja viidestä kakusta riitti syömistä kaikille.