Pienen Perheen elämää. Äidin, Iskän, Limpun ja Simpun pieniä ja suuria seikkailuja. Kaupungit vaihtuvat ja vaarat muuttuvat laaksoiksi. Täällä voi yrittää pysyä menossa mukana...

torstai 6. elokuuta 2015

Kesän satoa

Äiti on kerännyt parikymmentä litraa mustikoita takapihan metsästä ja välillä on käyty kauempaakin etsimässä. Muualta on kyllä tosi huonosti löytynyt marjoja, parhaat paikat on tuossa 50 metrin säteellä terassilta. Tytöillä on omat hippopoimurit ja niiden kanssa ne viihtyy mukana metsäreissuilla. Lähimetsässä olisi nyt aivan hirveästi vattuja, mutta niiden poimimista on hiukan rajoittanut muut kiireet ja sateiset säät. Eiköhän niitäkin vielä ehdi kerätä.
Käytiin yhdessä uudessa saaressa etsimässä mustikoita, mutta ei sieltä oikein löytynyt. Kanttarelleja onneksi löytyi paremmin.
Loman aikana Simppu on muuttunut oikein todelliseksi halipullaksi. Se viihtyy sylissä pitkiä aikoja ja käy halimassa ja pusimassa monta kertaa päivässä. Lisäksi kaikki pelottaa pientä lullukkaa. Ihan kaikki ja se on hieman rasittavaa. Äiti ja Iskä kyllä muistelivat, että samanlaisia oireita oli Limpulla silloin kun Simppu oli vielä mahassa...
Äidin sylin lisäksi Limpun kainalo kelpaa oikein mainiosti halipaikaksi Simpulle.
Mummo kävi kylässä. Äiti ja Iskä lähtivät kaupungille kuluttamaan aikaa, mutta eihän siitä mitään tullut. Loppujen lopuksi päädyttiin lenkkarit ja farkut jalassa kiertelemään maaseudun metsiä sienien toivossa.
Siellä kulkee Hyttyssyötti, hyvin toimii eikä hyttyset kiusaa Äitiä. Vähän löydettiin kanttarelleja.
Omalta pihaltakin on saatu satoa aika hyvin kaikista ongelmista huolimatta. Ensimmäistä kertaa punaviinimarjoja riitti pakastimeen asti, tosin muutama litra vain. Vadelmia on riittänyt jogurtin ja puuron sekaan hyvin, mutta pakastimeen asti ei vielä tänä vuonna saatu. Kesäkurpitsoita on tulossa paljon ja niitä on jo muutama syöty. Niistä saa hyvää kasvislasagnea. Kurkkumaalla alkaa olla jo isoja kurkkuja ja niitä täytyy varmaan pikkuhiljaa alkaa purkittamaan.
Kotiloita oli pensaissa paljon, mutta eipä tuo marjojen tekoa haitannut.
Isoja kurkkuja on jo monta ja poikasia on hirveä määrä.
Lasagnekasvin hedelmä.
Vattupensaissa punertaa.
Tyynekerttu käytettiin neuvolassa kuukauden tauon jälkeen. Eipä tuossa ihmeemmin mitään vikaa ollut ja Äidinkin lukemat oli tontillaan. Hemoglobiini on vihdoin normaalilla alueella, mutta väsymys ei silti ole helpottanut. Se voi johtua Äidin kroonisesta tekemisen tarpeesta. Lepoa pitäisi varmaan lisätä ja lopettaa turha riekkuminen metsissä. Tai sitten voisi kerätä marjat ja tyytyä nukkumaan päiväunia silloin kun väsyttää. Verenpaine oli 68/105, joten raskausmyrkytyksestä väsymys ei ainakaan johdu :) Joogailu onnistuu edelleen hyvin eikä päälläseisonnasta tai sillasta ole vielä tarvinnut luopua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti