Vanha kansa tietää, että syylistä pääsee eroon voikukan juuren maidolla. On tätä joskus muutama vuosikymmen sitten vanhan kansan toimesta Äidinkin syyliin testattu ja hävisihän ne. Mutta siis, jos sattuu olemaan syyliä, tervetuloa kylään! Meillä olisi nyt kottikärryllisen verran voikukan juuria. Piha näytti siltä, että joko täytyy vaihtaa blogin nimeksi "voikukkapelto" tai ryhtyä toimenpiteisiin voikukkien tuhoamiseksi. Koska tuo blogin nimi sattui olemaan jo varattu, Äiti kaivoi varastosta "voikukkalusikan" ja ryhtyi kaivelemaan. Muutama tunti taisi hommassa vierähtää eikä lähellekään valmista tullut, vaikka kottikärry tuli täyteen. Useamman kierroksen joutuu varmaan vielä tekemään, ennen kuin tämä sota on voiton puolella.
 |
| Käyhän tämäkin hortoilusta, mutta ehkä tämä on jo liioittelua. |
Tämä hanke oli melko uuvuttava ja pelkästään sen ajatteleminen alkaa väsyttää, joten tähän väliin on hyvä lisätä muutama köllöttelykuva.
 |
| Aamulla löytyi telkkahuoneen sohvalta pari köllöttelijää. Hassua, miten voivatkin välillä olla näin lähekkäin ja täysin sovussa. |
 |
| Äiti sai vihdoin hankittua olkkariin kunnollisen maton vanhan ja hilseilevän polyesterihirviön tilalle. Kun sitä yritti kuvata, sattui kuvaan muutama köllöttelijä. |
Voikukkasodan julistuksen lisäksi tänään ehdittiin kaupungilla väsymykseen asti ja ravintolapäivän huonon tarjonnan takia päädyttiin satamaan lihapiirakoille. Kesän ensimmäisen lihisreissun kruunasi Äidin päähän kakannut lintu. Sää oli liian kylmä ensimmäisille jätskeille, joten jännityksellä odotamme, miten se reissu kruunataan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti