Äitiä vaivaa erittäin ikäviä oireita aiheuttava raskausdementia. Sekä töissä että kotona Äiti toistaa samat asiat useampaan kertaan, toistuvasti. Lisäksi töissä vaikeuksia aiheuttaa asioiden toistuva unohtaminen ja henkilökohtainen assistentti olisi tarpeen. Se voisi muistuttaa alkavista palavereista ja asioista, jotka piti tehdä.
Ei liene siis yllättävää, että edellisestä postauksesta unohtui jotain. Saihan äitienpäivänä toki lahjoja!
 |
| Simppu oli tehnyt Äidille rannekorun ja sydänkoristeen, Limppu puolestaan kirjanmerkin. Limpun korttiin oli piirretty myös vauva. |
 |
| Merikelpoinen Limppu sai ensimmäisen koulutodistuksensa. |
Lisäksi kerrottakoon vielä, että edellisessä postauksessa käsiteltiin siis Limpun allergiaoireita, joita ei vieläkään ole oikein saatu lääkityksellä kuriin. Innolla odotamme syksyllä mahdollisesti alkavaa siedätyshoitoa. Ruoka-aineallergiatkin ovat taas nostaneet päätään ja tällä hetkellä kiellettyjen listalla on tomaatti (kypsä ja raaka) sekä raaka porkkana, omena ja nektariini. Limppu on onneksi jo niin iso, että osaa sanoa "Äiti, enhän mie voi syödä tomaattia" kun dementikko-Äiti mättää sitä lautaselle. Allergia-asioissa bonuksena mainittakoon vielä (kunnallisen puolen) lääkäri, joka määräsi Limpun allergiaoireisiin ainoastaan aikuisille sopivia lääkkeitä. Aikuisten annoksilla. Käytiin sitten yksityisellä hakemassa toiset reseptit.
Tyynekerttukin käytiin tarkastamassa ja sillä oli kaikki raajat asianmukaisilla paikoilla. Kaikki vaikutti toimivan niin kuin pitää ja nykyisin liikkeitäkin tuntuu jo useammin. Pääsääntöisesti Tyynekerttu viihtyy edelleen omissa oloissaan. Äidin selkäkin on nyt ollut jo lähes kokonaisen viikon kivuton, joten valoa tunnelin päässä. Toivomme, ettei kyseessä ole juna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti