Mummo tuli viikonlopuksi kylään, ja Äitiä ja Iskää taas patisteltiin pois jaloista. Ennen kuin vanhemmat suostuvat lähtemään, käydään aina perinteinen keskustelu siitä, miten Mummoa pitää totella eikä tarviisi kauheasti riehua.
Lapset olivat olleet kiltisti, mutta vanhemmilla meni vähän riehumiseksi. Lauantai vietettiin vielä sivistyneesti kaupungilla kierrellen (paikallinen nepalilainen ravintola yltää maussa melkein Helsingin Mt. Everestin tasolle), mutta sunnuntainen metsäkävely räntäsateessa olikin toinen juttu. Välillä tekee välillä hyvää nauraa niin paljon, että niskaan alkaa sattua ja posket kramppaa eikä aina pidä olla aikuinen. Huomasi siinä lumisodan tiimellyksessä myös, että on se toinen vielä aika samanlainen kuin silloin kymmenen vuotta sitten. Tosin hieman paranneltu versio. Eli perumme puheemme ja kehoitamme kaikkia vähän riehumaan.
Sillä aikaa kun vanhemmat riehuivat, lapset askartelivat vessapaperirullista eläintarhallisen eläimiä ja rakensivat tosi ison lumilinnan. Todellinen win-win-tilanne, koska kaikilla oli hauskaa. Ja mummolla junamatka aikaa nukkua...
 |
| Lumiukko ihmettelee, miksi lapset taistelevat pulkasta. (Siksi, että on Tumpun vuoro vetää.) |
 |
| Lumilinnan rakentajat työn touhussa. Siitä tulikin lopulta tosi iso linna. |
 |
| Lumisodan/metsäretken jälkeen maistui nutella-laskiaispulla ihanassa ympäristössä. Vihdoin Äiti sai toteutettua haaveensa kiireettömästä teekupillisesta muutaman lehden kera tässä kahvilassa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti