Pienen Perheen elämää. Äidin, Iskän, Limpun ja Simpun pieniä ja suuria seikkailuja. Kaupungit vaihtuvat ja vaarat muuttuvat laaksoiksi. Täällä voi yrittää pysyä menossa mukana...

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Uuden edessä

Lehdistön mielestä vuosi 2016 oli kaikkien aikojen kamalin ja maailmassa tapahtui vain kamalia asioita. Omasta näkökulmasta se oli niin kuin kaikki muutkin vuodet; vähän ylämäkiä, muutama alamäki, ehkä hieman ylimääräistä draamaa ja jännitystä ja sitä arkea.

Uutta vuotta otettiin vastaan isommalla porukalla. Saatiin yökylään kokonainen perhe kavereita ja hyvin mahtui taloon 4 aikuista ja 7 lasta. Kaikille riitti seuraa ja aika kului nopeasti. Isommat lapset kävivät katsomassa kaupungissa ilotusta, aikuiset saunoivat ja herkkuja riitti koko laumalle. Pitkälle yöhön jatkuneet, maailmaa todennäköisesti parantamattomat keskustelut olivat hyvä päätös vuodelle 2016 ja samalla hyvä aloitus vuodelle 2017. Tämä oli hyvä muistutus siitä mikä on elämässä tärkeää ja mitä tulisi muistaa vuonna 2017:

  • Kimpassa on kivempaa eli älä aina nyhjää kotona omalla porukalla
  • Ranet ja nakit vie nälän lapsilta, jos ei muuta ehdi/jaksa/halua laittaa. Ehkä ihan aina ei tarvitse olla täysipainoinen ateria.
  • Jokainen on vastuussa omista tunteistaan ja mitä sitä murehtimaan, jos toista ketuttaa. Omapahan on tunteensa.
  • Jos tekee mieli mennä kylpylään, mene. Uikkareita saa kaupasta, jos ei ole omat mukana.
  • Jos menee vauvan kanssa Flow-festareille, on pakko olla Peltor Kidsit, koska aikuisten kuulosuojaimet ei pysy päässä vauvalla. (Älä ota itseäsi liian vakavasti aina. Mutta ota edes välillä.)
Kuka tahansa voi ryhtyä sisustuskuvaajaksi. Näin se käy: laitetaan näit kippoi tälleen sopivasti vierekkäin ja sit rajataan riittävästi ja laitetaan vähän liian pitkä valotusaika. Muista ottaa kuva ylhäältä päin. Anna palaa, follow your dreams beibe!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti