Pienen Perheen elämää. Äidin, Iskän, Limpun ja Simpun pieniä ja suuria seikkailuja. Kaupungit vaihtuvat ja vaarat muuttuvat laaksoiksi. Täällä voi yrittää pysyä menossa mukana...

maanantai 14. marraskuuta 2016

Väsynyt, sekava tervehdys

Iskä oli melkein kaksi viikkoa reissussa. Onneksi kävi kuitenkin viikonloppuna kotona. Tumppu ei oikein nukkunut. Kaikkien onneksi kylässä kävi ensin Mummo ja sitten Pappa. Äiti nimittäin pysyi vähän huonosti hereillä päivisin. Kun iskä tuli kotiin, Äiti lopetti imettämisen ja Tumppu yöheräilyn. Nyt Tumppu osaa nukahtaa melkein itse omaan sänkyynsä iltaisin. Pahin väsymys välillä helpottaa ja välillä hyökkää takaisin. Ottaa varmaan aikansa, että saadaan vuoden univelat kuitattua.
Lumileikkejä on leikitty paljon ja lapset viihtyvät hyvin pihalla.

27.10 saatiin ensimmäisen kerran kunnolla lunta. Lumikoira siitä piti tehdä heti. Tumppu tykkää kolata.
Tumppu tykkää myös olla kyydissä. Enää ei Äitikään saa rauhassa kolata, kun joku alkaa heti kitisemään kyytiä.
Lastenhoitajat saivat pelata sydämensä kyllyydestä lautapelejä.
Tumppu on aika viksu. Se hienosti tietää, mihin tavarat kuuluvat ja mitkä asiat kuuluvat yhteen. Esimerksi Äidin kengän pohjallinen ja oma saapas voisivat melkein kuulua yhteen.

"Löysin nää ja ihan kuin nää jotenkin liittyis toisiinsa."

Lisäksi Tumppa ymmärtää seuraavat:
- laita paikalleen (usein melko luovasti laittaakin)
- mennäänkö sisälle?
- leikkimään
- varovasti (yleensä sitten tajuaa peruuttaa alas penkiltä/sohvalta/rappusista)
- laita sukka jalkaan (ei se ihan vielä mene, mutta yritys on kyllä hieno...)

Tumppu sanoo:
- ole hyvä
- heihei
- äiti (harvoin)
- nalle (harvoin)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti