Se kävelee. Konttaamaan se alentuu ainoastaan, jos sattuu pyllähtämään. Silloin täytyy päästä lähimmän seinän/pöydän/tuolin luokse, jotta pääsee takaisin jaloilleen. Pystyyn se ei ole viitsinyt opetella nousemaan ilman tukea. Kävely on jo todella tukevaa eikä se enää pahemmin kaatuile.
Kauhean kivaa on laittaa tavaroita erilaisiin paikkoihin. Tutti lelulaatikkoon, muovirasioita keittiön kaapeista toisiin, muovirasioita sisäkkäin, pilttipurkin kansia ruokapöydän tuolien istuintyynyjen alle ja niin edelleen. Myös laatikoiden ja korien tyhjentäminen on kivaa.
Tumppu tykkää myös pussailla. Se painaa nenän nenää tai poskea vasten ja ynisee.
 |
| Tumppu osasi jo melkein leikkiä kaverin kanssa. Ota-anna-leikissä ongelmaksi muodostui se, että molemmat halusi vain ottaa. Yhdessä ne tallustelivat ja söivät leluja. |
Tänään on myös kovasti muisteltu aikaa 7 vuotta sitten. Oli se erilaista ja tuntuu kaukaiselta. Onko Limppu muka joskus ollut vauva? Mahdotonta uskoa, se on niin taitava. Jo kauan se on osannut lukea kirjottaa ja laskea (myös kertolaskuja). Se osaa huolehtia itse läksynsä (kertaakaan ei olla tarkastettu eikä kuulemma ole ollut virheitä) ja koulutavaransa reppuun. Se osaa myös soittaa, lähettää viestejä ja pelata matopeliä kännykällänsä. Limppuu leikkii vielä onneksi paljon ja kaikenlaisia leikkejä. Kotia, kissaa, prinsessaa, barbeilla, legoilla ja semmoista. Simpun kanssa ne puuhaa ja Tumpun vahtimisessa Limpusta on iso apu. Meidän ihana Limppu-Elli. Onneksi se tulee vielä kainaloon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti