Dementikko unohti taas jotain. Piti kertoa, että Tumppu osaa nauraa ääneen. Eilen se vihdoin onnistui pitkän yrittämisen jälkeen. Vaikea sitä on kyllä saada nauramaan. Se naureskelee vaan omille vitseilleen. Hymypoika, sanoo jo Simppukin. Onhan se ja kivahan semmoisen kanssa on herätä uuteen päivään. Uninen Limppu ja energinen Simppu omalta osaltaan tekevät aamuheräämisistä mukavia, ne on kainalohiiriä ja sängystä loppuu usein tila.
Sekin piti sanoa, että yhtenä yönä tuli vastaan jokin raja. Siihen loppui yöpumppailu, Äitiä ei vaan enää kiinnostanut. Onneksi samaan aikaan Tumppu päätti lopettaa keskiyön ruokailun. Nykyisin se syö vasta aamuyöllä eikä tarvitsekaan enää pullomaitoja.
 |
| Harvinainen aamun valo aamukävelyllä tänään. Tätä on odotettu jo monta viikkoa! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti