Pienen Perheen elämää. Äidin, Iskän, Limpun ja Simpun pieniä ja suuria seikkailuja. Kaupungit vaihtuvat ja vaarat muuttuvat laaksoiksi. Täällä voi yrittää pysyä menossa mukana...

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Maata näkyvissä

Tänään oli hieman poikkeuksellinen päivä. Sen ansiosta Äiti ehti vilkaista keittiön ikkunasta ulos ja huomasi, että siellähän on maata näkyvissä. Aurinkoisimmat paikat alkavat jo olla ihanan mutaisia ja ruskeita. Tarkemmin kun katseli pihalle, saattoi huomata myös leikkimökin olevan saarella lumen keskellä.
Etupihalla pilkottaa mukavan ruskea nurmikko.

Leikkimökki on jostain syystä sulattanut lumet ympäriltään.

Leikkimökin kukkapenkissä oli jo yksi orvokin kukka.

Ylimääräisen vapaapäivän aktiviteetteihin kuului Limpulla oma kuva tulevaisuudesta eli Limppu koululaisena.
Simpun päiväohjelmaan kuului tanssitunti, jolla tehtiin tosi vaikeita liikkeitä. Opettaja oli aika vaativa.
Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, niin tässä lyhyt kuvaus päivän tapahtumista. Eilen Limpun hoidossa joku lapsi oli oksentanut (tarvitseeko tätä juttua enää edes jatkaa...). Yöllä kolmen aikaan alkoi Limppu vaikertaa sängyssään ja jonkin ajan päästä vaikerruksen syy päätyi ämpäriin. Neljältä oli siis selvää, että Äiti ei mene töihin, koska Iskä oli aamulla kuuden junalla lähdössä kohti Ruotsia. Matkassa oli vain yksi mutka: Äidin kännykkä oli unohtunut töihin. Äiti siis hyppäsi neljän aikaan autoon ja kävi hakemassa kännykän. Yövuorolaiset olivat lievästi ihmeissään aikaisesta päivätyöläisestä. Aamuyö ja aamu odoteltiin jännityksellä seuraavia vaikerruksia, mutta ihme kyllä niitä ei kuulunut. Nyt jännityksellä odotamme, kehen oksuarpa seuraavaksi osuu vai mennäänkö me huomenna töihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti