Todellinen talviloma

Äiti piti pari päivää lomaa henkisen tasapainon saavuttamiseksi. Aika paljon sitä ehtiikin, jos ei käytä kaikkea energiaansa töissä.

Loman ensimmäisenä päivänä oli näkymä keittiön ikkunasta tällainen.

Postiluukun päälle ehti aamunpäivän aikana kertyä melkoinen keko. (Milloinkohan tuohon muuten ilmestyy meidän nimi?)

Lapsille kaivettiin esiin jo kertaalleen pois laitettu pulkka ja pulkkailukausi avattiin uudestaan.

Äidille etsittiin kertaalleen pois pakattu lumikola. Kahden tunnin hikoilun jälkeen oli alle puolet pihasta putsattu. Onneksi oli vapaapäivä, muuten olisi jäänyt lumet pihaan. Todellinen takatalvi.

Käytiin leikkipuistossa ja Limppu hävisi johonkin... (Äiti löysi sisäisen lapsensa. Liukumäestä.)

Simpun synttäreitä varten leivottiin pullia pakkaseen. "Mitä toi oitein on?" kuuluu Simpun vakiokysymyksiin. Jatkuvasti se kysyy ja ihan kaikesta.

Keskikokoiselle  tytölle riitti haasteita HopLopissa...

...mutta apinamaisella ketteryydellään se selätti esteet. Ei niiden kanssa tarvinnut siellä rymytä, kun pärjäsivät hienosti itse. Äitiä ehkä vähän lapsetti, joten muutamat liu'ut otettiin yhdessä.

Simpun taidon näyte vaakatasolaskusta.



Loma taisi tulla tarpeeseen kaikille, mutta ei tämä kevyttä ole ollut. Silmät painuvat kiinni Äitilläkin jo seitsemän aikaan illalla.

Ainiin! Jonkun verran on kyselty, että mitäs sille 2-vuotiaalle sitten lahjaksi. Vaikka jotain seuraavista:

• Pidemmät päreet (mieluiten Simpulle, mutta jos ei löydy, niin voi myös hankkia vanhemmille)
• Varapäre (jos ei edellistä löydy kellekään)
• Jotain, jolle voi nauraa räkättää tosi kovaa ja pitkään (se tykkää siitä)
• Jotain semmosta, mitä se ei ole perinyt Limpulta tai saanut jo aiemmin lahjaksi (näitä on aika vähän, mutta se ei ole meidän syy! Ainakaan ihan kokonaan.)

(Kun Simppu ajaa leikkiautolla, se auto sanoo "pylymm"eli prrrmm suomeksi. Maailman söpöimpiä juttuja, muistaisinpa sen vielä viiden vuoden päästä. Mokoma Pylym.)