Syksyn merkkejä

En tiedä teistä muista, mutta meilläpäin varma syksyn merkki on Markkinat. Elonkorjuu, Pottu ja lanttu, Mikkelinpäivä,... You name it, we have it. Tänä syksynä on ehditty kiertää kahdet markkinat ja molemmilla on ollut tarjolla se perinteinen (ja ylihinnoiteltu) ponikyyti. Heppoihin höpsähtänyt Limppu käy aina sen vakiokierroksensa kiertämässä.

Tämmöinen pienen pieni prinsessaheppa pääsi kyydittämään Limppua Mikkelinpäivänä.

Säiden vihdoin viilettyä on päästy taas lämmittämään takkaa. Siinä ohessa saa helposti lämmitettyä pari nakkia.

Varma syksyn merkki: iltapalanakki

 Olemme päässeet tarkemmin tutustumaan myyrien tapoihin. Selvästi myyrät ovat leppoisia kesäisin ja äkäisiä keväisin. Syksyisin ne ovat erittäin äkäisiä ja potkivat pesistään myyränkarkotusmyrkyt pitkin pihoja.

Nämä meidän naapurit eivät ole yhtä leppoisia kuin Milerin luoma myyrähahmo.

Puutarhan viimeiset antimet: papuja vähän, tomaatit vielä hiukan raakoja ja herneiden toinen sukupolvi jäi laihaksi.

Ensi vuonna tietää sitten jättää tomaatit Mamman kasvatettavaksi, ei ne meillä oikein menestynyt. Sipulit, herneet, pavut, pinaatti ja porkkanat pääsevät kasvimaalle ensi vuonnakin.

 Mansikkamaa on ihan villiintynyt ja versoja puskee edelleen joka suuntaan. Kuukausimansikat eivät ole vielä huomanneet syksyn tuloa vaan tekevät vieläkin sitkeästi marjaa.

Ahmapossulit syömässä kilpaa mansikoita. Limppu tykkää kulkea huivi päässä koko ajan, on taidettu katsoa melko paljon Eemeliä.

Simppu oppii kovaa vauhtia puhumaan. Joka päivä se oppii jonkun uuden sanan. Tänään Limppu opetti koiraleikissä Simpun karjumaan "TAKANA!". (Papasta mallia ottamalla Limppu on siis itse aikanaan opetellut tällaisen koirien kävelyttämisleikin...) Simppu oppi tosi nopeasti karjaisemaan "TAATANA!" aina kun koirat yrittivät lähteä tempoilemaan. Äiti ja Iskä toivovat, että tätä leikkiä ei jatketa hoidossa. Muita uusia sanoja ovat "tassi", "aha", "ento" ja "tiia" (eli kassi, maha, lentokone ja kirja).
Simpun uusi lempipuuha on piirtäminen. Värien valitseminen on tärkeää ja lopputulos on usein hyvin värikäs.

"PIITÄÄ!"