Onnea etsimässä

Pitkään aikaan ei ole ollut mitään sanottavaa, on ollut vitsit vähissä. Tämän tekstin idea syntyi, kun taustalla soi TÄMÄ. Avaa siis se toiseen välilehteen taustalle soimaan. Ehkä saat tästä ajatuksesta kiinni.

Onnea ei kenellekään anneta eikä se kenellekään tule. Ja vaikka sen löytäisi, ei se ikuisesti pysy. Istumalla se ei löydy, pakko sen eteen on raataa. Monta surkeaa ja onnetonta hetkeä täytyy kokea yhden onnen tovin ansaitakseen. Eihän niitä onnen hetkiä edes onneksi tuntisi, jos ei aina välillä konttaisi suossa. Onni vaatisi läsnäolon ja keskittymisen taidon. Jos lopettaisi jatkuvan murehtimisen ja antautuisi virran vietäväksi... Jos hyväksyisi kaiken sellaisenaan. Olen tällainen kun olen, ja sä näköjään omanlaisesi. Asiat tapahtuu eikä kaikkeen voi vaikuttaa, pakko vaan hyväksyä, että tämä on mun elämä. Täytyy päästä irti kaiteesta ja luottaa.

Paljon meille on annettu hyvää, mutta on niitä harmejakin ollut. Optimistipositiivari väkisin etsii pahastakin hyvät puolet ja yrittää keskittyneesti tuijottaa sitä hyvää ja kaunista tässä elämässä, vaikka ympärillä rakenteet järkkyy ja kakkaa sataa taivaan täydeltä. Se uskoo, että elämän suuresta sopasta ei saa valita pelkkiä nakkeja vaan täytyy kiltisti syödä myös ne lantut ja porkkanat. Ja se uskoo, että kaikkien lautaselle on jaettu saman verran nakkeja. Positiivari hokee itselleen, että tämä kaikki vaan kasvattaa ja olen tämän jälkeen entistä vahvempi. Se muistuttaa itseään, että ainakin ollaan kaikki terveitä eikä lapsetkaan ole vammaisia. Näin se menee hyvänä päivänä. Kuviin on kerätty meidän nakit, jotta sitä muistaisi miksi aamulla on ihan kiva nousta sängystä.

Mutta Rakas Elämä, sovitaanko niin, että mun ei tarvitse vähään aikaan kasvaa tai vahvistua? Voinko saada vähän enemmän nakkeja?

Eräillä 4-vuotissynttäreillä oli paljon leikkijöitä.

Synttäreille Simppu suostui laittamaan pinnin. Suuri saavutus!

Ne leikkii niin hauskoja leikkejä ihan kahdestaan. Ne kurkkii kumpikin puoleltaan ja huutaa PÖÖ.

 

Paljon on töitä tehty pihan eteen ja se alkaa kohta vastata visiota.

On päiviä, jolloin Simppu on parhaimmillaan nukkuessaan.

On se niin kiltti, reipas, huolehtivainen ja hassu.

Kaiken uskaltaa kun Isosisko näyttää mallia. Onneksi niitä on kaksi.

Rankan viikon jälkeen auttaa syysillan takkatuli ja lahjaomenat.