Päiväni kuvina

"Tänään on ensimmäinen Maailman valokuvauspäivä (luin siitä täältä) ja päätin päivän kunniaksi yrittää ikuistaa päiväni kuvina. Lähtökohdat olivat hiukkasen huonot, koska yöllä valvottiin enemmän kuin nukuttiin ja päivällä Simppua itketti enemmän kuin tarpeeksi. Pidin silti kiinni päätöksestäni. Moneen otteeseen asia unohtui päivän aikana. Rauhallisina hetkinä ehdin kuitenkin tarttua kameraan. Näin meillä eletään."

Joka aamuinen näky, kun avaan silmät. Meidän puu.

Tytöt vieressä köllimässä aamulla

Isosisko pitää kädestä

Näky keittiössä aamulla. Joku oli kai illalla unohtanut laittaa tiskit.

Sinimustat silmänaluset muistuttamassa viime yöstä ja muutamasta edellisestä.

Varjot oli vielä pitkät, kun lähdettiin viemään hoitolasta ja Ihaata hoitoon.

Tämä on niin tuttu paikka. Äitiysneuvolan odotustila viimeisen kerran pitkään aikaan jälkitarkastuksen merkeissä. Keskimmäinen tuoli on paras.

Se tavallinen. Lounaaksi tonnikalasalaatti. Kohta kasvaa evät.

Päiväunet epäonnistui, joten lenkille siis. Tällä kertaa jo vähän juosten, lääkärin luvalla.

Voikukkia lenkin varrelta. Kohta on kesä.

Lenkin jälkeen teetä parvekkeella riippukeinussa. Ihanimmasta mukista.

Limppua hakemaan 16 km päästä. Aivan liian tuttu tienpätkä. Tätä osaisi ajaa vaikka unissaan. En kuitenkaan kokeillut tänään, vaikka mieli tekikin.

Päivällinen parvekkeella on kesäjuttu.

Illalla Iskäkin oli kotona. Lääkärileikki. Taas. Lääkäreillä on hatut päässä.

Ihaa seuraa sivusta Ihaa-palapelin tekoa.

Simppu ihmettelee muiden leikkejä.

Iltapuuro

"Tämä ei ollut ihan standardipäivä, jos meillä nyt sellaisia edes on. Mutta olipahan päivä mun elämästä. Tästä on kivasti sensuroitu kaikki huutaminen, siivoaminen ja pyykin pesu. Kaikkea minäkään en halua muistaa, kun aikojen päästä lueskelen näitä tekstejä."