Suutarilla ei ole kenkiä

Väittävät, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Tässä perheessä kyllä omille lapsillekin ommellaan, joskin suurin osa ompeluksista menee lahjoiksi tsiljoonillemiljoonille kaverisynttäreille ja lähipiirin lapsille. Mutta itselle tekeminen on aina vaan to do-listalla, vaikka ideoita on vaikka kuinka paljon. Eli suutarin lapsilla on kyllä kengät, mutta suutari itse kulkee paljain jaloin.

Onneksi tilanne tuli vahingossa korjattua parempaan suuntaan, kun vastaan tuli vahingossa halvalla kiva ja hyvälaatuinen kangas.

Ideasta vaatteeksi ja nyt on maailman paras huppari. Alla ohjeet kiinnostuneille:

Tää on ihan helppoa, osaat kyllä.
Ensin ompelet ittelles pipon (tärkeä vaihe, huomaat myöhemmin).

Joululahjoiksi tuli ommeltua parisen kymmentä pipoa, mutta omaan päähän ei ole ehtinyt tehdä. Nyt sekin tuli tehtyä.

Sitten otat sun lempparihupparin ja leikkaat sen saumoista auki eli kappaleiksi. Kannattaa leikata vaan semmoinen käyttökelvoton huppari, koska se kuolee tässä hommassa.

Lempihuppari tuli 10 vuoden käytön jälkeen tiensä päähän.

Kangas on muuten hyvässä kunnossa, mutta saumoista näkyy jo läpi.

Sitten vaan leikkaat näiden kappaleiden mallin mukaan kivasta kankaasta uudet kappaleet ja ompelet ne uudelleen yhteen.

Rakas huppari aloitti uuden elämän kaavoina. Jos siis joku vielä jossain vaiheessa jaksaa näistä piirtää kaavat.

Sitten kun olet 1,5 tuntia käyttänyt hupun kasaamiseen, oot tosi ilonen, että ompelit pipon. Ootpahan jotain illan aikana saanut aikaseksi.
Jatkat hampaat irvessä loppuun asti ja bailaat yksin muiden nukkuessa, kun sulla on maailman historian paras huppari. Piece of cake...

Siinä se nyt on! Maailman mukavin ja hyvin istuva. Hupun sisäpuolella on marsuja, voiko olla parempaa?! Eikä kyllä oikeasti oranssi, mutta pimeässä värit vääristyvät.