Pienen Perheen elämää. Äidin, Iskän, Limpun ja Simpun pieniä ja suuria seikkailuja. Kaupungit vaihtuvat ja vaarat muuttuvat laaksoiksi. Täällä voi yrittää pysyä menossa mukana...

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Siitä on jo vuosi.

Nyt se sitten on taapero. Onhan se ollut jo muutaman päivän. Iso poika juoksee, jos tulee kiire ja kovasti suunnittelee jo sohvalle kiipeämistä. Päivälleen yksivuotiaana se aloitti yksivuotisuhman. Suututtaa ihan vietävästi, jos kielletään, ja tahallaan pitää tehdä kiellettyjä juttuja. Sitten se seisoo kädet nyrkissä ja kirkuu naama punaisena, kun ei mennyt niin kuin piti. Ihan hirveän söpö se on kun se raivoaa. Luulee olevansa jo iso.
Tumppu leikkii jo hienosti syömisleikkiä. Ymmärtää maiskuttaa, jos sisko leikissä syöttää tyhjällä lusikalla. Lisäksi se esittää löytävänsä esimerkiksi lattialta jotain syötävää ja maiskuttelee sitten. Kirjoista se tykkää kovasti, mutta ne meinaa kaikki hajota, koska lukijan otteet on melko napakat. Kaikenlaista kurkistelua kulman takaa/pöydän alta/tuolin takaa se harrastaa, ja voi sitä onnea, jos joskus hölmöilyllään saa siskot nauramaan.
Yksivuotispäivää vietettiin Helsingissä neurologilla ja junassa. Yksivuotias osaa jo hienosti kiivetä raput ja laskea siskon avustamana liukumäkeä.

Kauden viimeisen veneretken taapero vietti nukkumalla. 

Syksyn kirkas sää parhaimmillaan. Näihin fiiliksiin palataan sitten keväällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti