Pienen Perheen elämää. Äidin, Iskän, Limpun ja Simpun pieniä ja suuria seikkailuja. Kaupungit vaihtuvat ja vaarat muuttuvat laaksoiksi. Täällä voi yrittää pysyä menossa mukana...

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Ohi on.

Eskarivuosi vilahti ohi silmänräpäyksessä, vaikkei joulukuun pimeillä pakkasilla siltä tuntunut. Vuoden aikana olivat oppineet kamalasti ja kasvaneet isoiksi ihmisiksi. Äiti sai juoksulenkillä hyvältä tuntuneen idean: pidetään eskarin päättäjäisbileet. Idea alkoi kyllä myöhemmin vähän kaduttaa, mutta onbeksi kutsut oli jo siinä vaiheessa jaettu 10 parhaalle eskarikaverille. Ensin vietettiin Tumpun kanssa vuorokausi magneettikuvausreissulla, kipaistiin välissä eskarin kevätjuhlassa, kotiuduttiin sairaalasta ja ehdittiin vähän siivotakin ennen kuin vieraat kolkuttelivat tänä aamuna ovella. Juhlien ohjelmaan kuului paljon herkuttelua (kaupasta kaikki vaan valmiina), kiipeilyä, hippaa, yleistä älämölöä ja juoksemista. Järjestettiinpä esteratsastuskilpailutkin.

Äiti laukkaamassa viimeiselle esteelle.
Estekilpailun virallinen tulostaulu piirrettiin pihalaatoille. Ensimmäinen kisaaja oli niin lyhyt, ettei saanut ratsuaan loikkaamaan esteiden yli ja sai muutaman sakon. Arvaatko kuka se oli...
Hirveä vauhti oli loppuun asti. Kaksi tuntia juoksemista ei saanut tätä laumaa hidastamaan tahtia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti