Hiihtolomalla ehtii

Hiihtolomalla ei tarvitse käyttää koko päivää Limpun kuskaamiseen eskariin ja takaisin, joten aikaa jää kaikkeen muuhun. Vaikka Iskä on töissä.
Aurinkoisen päivän kunniaksi lähdettiin elokuviin katsomaan uusinta Risto Räppääjää. Äiti harjoitteli elokuvissa käyntiä lasten kanssa jo aiemmin, ja silloin jäi aika iso osa Järven tarinasta näkemättä. Tumppu ei silloin nukkunut päiväunia vaan halusi hyppiä sylissä, syödä, leikkiä ja riehua. Tällä kertaa ei siis odotukset olleet kovin korkealla. Tälläkin kertaa Tumppu skippasi päiväunet ja viihdytti Äitiä koko elokuvan ajan. Ihan hyvin se meni eikä muita kauheasti häiritty, mutta vähän puhuttiin tyttöjen kanssa, että ensi kerralla kun mennään elokuviin, Iskä hoitaa Tumppua. Hauska leffa se oli, joskin Simppua pelotti vankilaan joutumiset sun muut.

Simppu availee jo eväsmehua, vaikka mainokset vasta alkoi.

"Oikeestiko luulet, että mä vaan pötkötän tässä, kun te pidätte hauskaa?"

Kotiin päin ajellessa huomattiin, että aurinkohan paistaa vielä ja valoisaa aikaa on vielä paljon jäljellä. (Ihana kevät, illat ovat jo todella pitkään valoisia!) Päätettiin jättää Tumppu Iskän hoiviin ja lähdettiin hiihtämään. Tytöt kävivät jo pari päivää sitten Iskän kanssa kiertämässä läheisen lammen ympäri. Se meni hienosti ja Äitikin halusi kokeilla. Lenkki on kaksi kilometriä ja Limppu katosi näkyvistä heti alkumetreillä. Simppu meinasi hyytyä ensimmäiseen pieneen ylämäkeen, koska huonot sukset heittivät tyttöparan koko ajan mahalleen. Jonkinlainen yhteisymmärys suksien kanssa löytyi ja päästiin hienosti lammen ympäri. Vinkkinä muille aloittelijoille: ei kannata ylämäessä tökätä sauvoja suksen kärkien kohdalle. Saattaa painopiste siirtyä vikapaikkaan.

Kaunis auringon paiste teki hyvää kaikkien hermoille.

Tasamaalla Simppu hiihteli hyvillä mielin ja alamäet se osasi laskea tosi hienosti.

Semmoinen oli ensimmäinen lomapäivä. Tässähän ehtii vielä vaikka mitä.