Pienen Perheen elämää. Äidin, Iskän, Limpun ja Simpun pieniä ja suuria seikkailuja. Kaupungit vaihtuvat ja vaarat muuttuvat laaksoiksi. Täällä voi yrittää pysyä menossa mukana...

perjantai 16. toukokuuta 2014

Upsis

Jälleen kerran kaikki kuvat ovat täysin käsittelemättömässä muodossa. Lisäksi lienee uskottava, ettei tästä porukasta saa tärähtämättömiä kuvia. Kamera kuin kamera jää kakkoseksi Simpun ja Limpun vauhdissa. Ei se mitään, fiilis on se tärkein. Ja sitähän riittää.
"MIUN TIITELI" eli Simpun tiikeri. Reippaasti se halaa sitä eikä melkein yhtään pelota.
Todistettavasti tällä lapsella on vielä kaksi silmää, vaikka Äitillä kävikin piskuinen moka. Jatkossa kuulemma Iskä vaan saa laittaa silmätipat.
Pieni onnettomuus sai Äidin epäilemään arjen "kestävyyttä". Miten arki kestää, jos perheessä on lähes jatkuvasti enemmän lapsia kuin aikuisia? Vastaus lienee, että hyvin, jos aikuiset saavat nukkua kunnolla. Vauhdikas kilpajuoksu arjen asioiden ympärillä on tasoittunut jo lähes miellyttävälle tasolle, mutta selvästi yksikin valvottu yö suistaa tasaisesti puksuttavan tavarajunan (eli Äidin) raiteiltaan. Säikähdyksellä selvittiin onneksi.
Eikä tässä voi valittamaan ryhtyä. Elämä hymyilee taas niin leveästi, että poskihampaat näkyvät. Kevättä puskee ja asiat rullaa kivasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti