Yksivuotissynttärit on niin tärkeä juttu, että niitä täytyy harjoitella. Harjoitussynttäreitä vietettiin yksivuotiaan kokoisella porukalla, koska osa porukasta sairastui. Saatiin kuitenkin hyvin harjoteltua.
 |
| Ilmapalloja on pakko olla, vaikka puolet juhlijoista pelkäisi niitä. Herkkuja, of course... |
 |
| Päivänsankarikin sai osansa herkuista. Carneval-keksin suussa sulava maku ei ollut vielä seuraavanakaan päivänä unohtunut. |
 |
| Harjoittelusynttäreillä Simppu harjoitteli työntämään (ja kääntämään) nukenrattaita. Ihan tosi siistiä olla iso tyttö! |
Oikeilla synttäreillä syötiin kakkua ja avattiin lahjoja. Sankarikin jaksoi pitkän päivän jälkeen juhlia loppuun asti. Serkkuja oli paikalla melkoinen liuta ja Simppu oli keskimmäiseksi pienin. Vuosi sittenhän se oli vielä kaikista pienin.
 |
| Legopalikkakakusta tulikin neli-silmäinen-haisuli-mörkö-kakku. Hyvää. |
 |
| "MUN LAPIOOOO JEEEE!" |
 |
| Isot tytöt teki lahjoja palikoista. Ihan kuin prinsessoja ne on. |
 |
| Simpun uusi penkki, jolla istumista (ja erityisesti pois hyppäämistä) harjoiteltiin ahkerasti. |
 |
| Todistettavasti myös Simppu koski lahjapapereihin, joskin lahjojen avaaminen taisi jäädä isompien tyttöjen kontolle, kun pieni sankari hämmentyi lahjojen määrästä. |
Oikeilla synttäreillä opittiin, että Simppu pelkää edelleen lähes kuollakseen Mamman ja Papan koiria. Myös pienemmät serkkutytöt ovat hiukan pelottavia, koska nekin saattavat liikkua arvaamatta itsekseen. Simpun ensimmäinen vuosi on vilahtanut yhdessä hujauksessa eikä kukaan Pienessä Perheessä enää muista, millaista elämä oli kun Simppuliinikki oli semmoinen paikallaan pötköttävä pikku makkara. Serkuksista nuorin tuntuu niin pieneltä, että ihmettelemme vain, onko siitä muka vain vuosi kun meilläkin on ollut tuollainen köllykkä?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti