Meidän koti

Sattuipa niin hassusti, että kokonainen perheellinen kavereita muutti samalle kylälle samaan aikaan kuin me. Tämän kaveriperheen Äiti-kaveri on ehtinyt jo moneen kertaan patistella Äitiä laittamaan kuvia uudesta kodista blogiin. Mutta kun ei vaan saa aikaiseksi eikä koskaan ehdi. Siksipä tämä Äiti-kaveri otti ohjat omiin käsiinsä ja erään vierailun yhteydessä kuvasi omat lempijuttunsa meillä. Kiitos :)

Iskän tekemät fudget maistuu yhtä hyvältä kuin näyttää.

Lapasista yli jääneet langat saivat jäädä kuvaan.

Eteisessä kello odottaa koukkuaan hyllyssä, Limpun repusta pilkottaa varatumppu ja Äidin kumpparit on talon suosituimmat kengät.

Eteisen kaappi lienee alunperin roskalavalta pelastettu Mummon toimesta. Niin kuin melkein kaikki meidän kivoimmat huonekalut :)

Olkkarin ikkunasta on talviset maisemat ja joskus joku on ehtinyt virkata lumihiutaleita ikkunaan roikkumaan.

Blogissa on ollut hiukan rauhallisempaa viime aikoina, mutta Oikeassa Elämässä Pieni Perhe on kyllä pitänyt vauhtia yllä. Talopuuhat ja lastenhoito tuppaa imemään mehut Äidistä ja Iskästä niin, että mihinkään ylimääräiseen ei riitä virtaa. Limppu rakastaa lumitöitä ja onkin tosi kivaa, kun sitä lunta on tullut ihan reilusti. Kivaa on myös laittaa pikkusisko pulkkaan ja hinata sitä ympäri pihaa. Melko kiltisti Simppu sietää muutamat muksahdukset naamalleen hankeen ja rakastaa "mäen"laskua hiukan viettävällä pihalla. Simppu muuten kelpuuttaa ruokavalioonsa jo rypsiöljynkin (eli nyt on siis viisi sopivaa ruoka-ainetta). Tärkeän uuden taidonkin Simppu on oppinut: se osaa leikkiä kukkuu-leikkiä menemällä harson/ruokalapun/paidan taakse piiloon ja kurkkaamalla sieltä. Lisäksi pitkään asiaa harkittuaan Simppu nousi tänään eka kerran seisomaan terveyskeskuksen tuolia vasten. Kotona temppu toistettiin keittiön kaapin avulla ja sekös sai Limpun riehaantumaan. Ehkä tuosta sittenkin kasvaa ihan oikea ihminen! (Terveyskeskuksessa oltiin siis hakemassa diagnoosia Simpun kolmanteen korvatulehdukseen.)

Limpulla on välillä tosi hauskat jutut, harmi vaan kun ne aina unohtuu. Tämä jäi kuitenkin mieleen: tänään keskusteltiin siitä, kuinka auton ikkunasta näkyy nyt kuu ja kuinka Mirjankin pihalla oli kuu. Ja voi ihmettä! Kolmas kuu möllöttikin sitten omalla pihalla. Autosta näkyi liikkuva kuu, mutta Mirjan pihalla oli semmonen paikallaan oleva kuu.