Pitkän odotuksen tulosPerjantaina 30.3 klo 18.02 saimme suostuteltua Paavopertun (jatkossa Simppu) ulos. Paljon vähemmän suostuttelua tarvittiin kuin isosiskon tapauksessa. Päivä sisälsi muutamia yllätyksiä:
- Sehän tulikin jo!
- Eihän se olekaan niin kauhean iso!!
- Sehän on tyttö!!!
Kuten arvata saattaa, Simppu tykkää nukkua ja syödä. Mieluusti paljon. Limppu puolestaan tykkää pitää pikkusiskoa sylissä, syöttää sille maitoa tuttipullosta, katsoa kun sen vaippaa vaihdetaan ja pussata, silittää, halata... Niin paljon se sitä pientä rakastaa, että haluaisi tehdä oikeastaan kaiken itse. Eikä oikein vielä ymmärrä, miksi ei saa Simpulle pukea sukkia tai miksei Simppu leiki Limpun valitsemalla lelulla. Limppu on muuttunut hivenen kovaäänisemmäksi, vauhdikkaammaksi ja ailahtelevaisemmaksi, mutta sitä nyt voi odottaa. Äiti ei ole kovin korkealle arvostettu henkilö tällä hetkellä, koska hävisi niin moneksi päiväksi.
Ihana Simppu ja sillä ihana Limppu! Onnea hirmuisesti, en malta odottaa että näen pikkuisen ja sen ylpeän isosikkon ja ennen kaikkea kovasti raataneen äitin ;)
VastaaPoistaTuhat kiloa onnea myös tätäkin kautta!
VastaaPoista