Joo. Nyt ei enää kainostellen puhuta mistään "onnenpotkuista". Asia nyt vaan on niin, että tässä perheessä sitä ammattitaitoa riittää.
Pääsimme molemmat työhaastattelussa toiselle kierrokselle, minkä jälkeen pääsimme molemmat kolmannelle kierrokselle. Ja vielä niin, että toinen meistä ei edes kerennyt käydä sillä kakkoskierroksella vielä ollenkaan... Eli kyllä tässä perheessä jotain osataan tai ainakin osataan esittää osaavamme :D
Jotta nyt on hyvä mieli! Varsinkin kun olen jo itse ehtinyt useamman vuoden pohtia, pääsenkö ikinä oman alan töihin. Paistaa se päivä risukasaankin ja täältä nyt sitten lähettelemme ylimääräisiä päivänsäteitä tarvitseville. Tsemppiä samojen asioiden kanssa taisteleville!!! Joskus onnistuu väkisinkin. Eikä pidä kainostella ;)
Limppu jatkaa harjoituksiaan. Kärri kulkee hyvin myös pihalla ja potta on kovassa käytössä. Äiti yrittää kovasti opettaa ensimmäistä sanaa ja saa vastaukseksi "käikäikäiväy". Koira on "ug". Limppu ymmärtää jo ainakin seuraavat sanat: vettä, maitoa, ei, muumi. Tärkeimmät siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti